keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Miltä tuntuu olla lähihoitaja?


Se on parasta, kun sulle sanotaan kiitos. Oli se sitten saattohoidossa oleva potilas, omainen tai pieni lapsi, jolle laitoit laastarin sormeen - aina se tuntuu yhtä hyvältä ja aina siitä sanasta saa niin paljon voimaa. Lähihoitajan työ on raskasta, niin henkisesti, kuin fyysisestikin. Mä puhun tietenkin vain omasta kokemuksesta, mutta uskon, että kaikki voi samaistua.

Se on kamalaa, jos sua haukutaan. Oli se sitten omaisten, työnkavereiden tai asiakkaiden suusta kuultua niin aina se on yhtä kamalaa. Itse en oo koskaan kokenut työpaikkakiusaamista, enkä toivottavasti ikinä joudukaan sellaista kokemaan. Mä en oo koskaan ymmärtänyt miksi joku ei yrittäis tulla toimeen kaikkien kanssa. Töissä on kuitenkin pakko käydä ja sinne meneminen on miljoona kertaa mukavempaa, jos siellä on hyvä työilmpapiiri. Eihän siis kiusata toisiamme, ei vapaa-ajalla eikä työpaikoilla. Jos se paskan puhuminen tulee asiakkaiden suusta, sen täytyy vaan antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kaikilla on välillä huonoja päiviä, joten se meidän täytyy vaan suvaita. Tietysti kai jossain menee raja, mutta mun asenne on kuitenkin aina ollut se, että suljen korvat sellaiselta. Mutta vaikka mulla ois töitä tehdessä täysin paska päivä, se mun pitää osata peittää. Huono fiilis ei saa näkyä asiakkaille.

Entäs sitten, kun omainen alkaa haukkumaan sua? Niin, siinäpä vasta pulma. Onneks mä en oo vielä koskaan tälläiseenkään tilanteeseen joutunut, mutta tiedän monta, jotka ovat. "Palaute" täytyy osata ottaa ammattimaisesti vastaan. Pitää pysyä rauhallisena ja ymmärtäväisenä. Mä toivon, että jos joskus sun äitis on hoitokodissa muistisairauden takia, niin älä mene ensimmäisenä haukkumaan hoitajia. Asioita kun voi käsitellä niin paljon paremmillakin tavoilla.


Se on parasta, kun onnistuu jossain. Mä en ollut esimerkiksi ikinä mitannut cerppiä ja kun mä sen sitten ensimmäisen kerran mittasin, niin onnistumisen fiilis oli mitä parhain. Vastuuvuorosta selviäminen ja sen tajuaminen, ettei se ollut yhtään niin kamalaa, kuin ensin ajatteli. Insuliinien pistäminen, vaikka sekin ensimmäisiä kertoja laittaessa jännitti aivan sairaasti. Se tunne, kun mittasin ensimmäisen kerran verenpaineen manuaalisesti ja onnistuin. Ne fiilikset on niitä ihan parhaita.

Mä oon kuullut ihan liian monen ihmisen sanovan, ettei pystyisi tekemään lähihoitajan töitä. Ja suurin syy siihenhän on ne vessatouhut. Ensimmäisen kerran työssäoppimisessa se, että vanhus on vessassa ja sen jälkeen sun pitää vielä putsata sen takapuoli tuntuu tietysti aivan kamalalta, mutta hei mun tietääkseni meillä kaikilla on se tarve mennä sinne vessaan. Moni sanoo, että "hyi ihan kamalaa, miten sä pystyt tekeen tota työtä?" ja mun vastaus yleensä on, että miksen pystyisi. Kaikista meistä tulee joskus vanhoja. Kaikki ulostaa, pissaa, välillä oksentaa tai erittää limaa, joten so what? Mitä pahaa tai ällöttävää siinä on, että jotkut tarvitsevat siinä hoitajan apua? 

Ja vastaus otsikon kysymykseen - ihan kivalta, ainakin tällä hetkellä.

💗: Milla

32 kommenttia :

  1. Hyvin kirjoitettu!

    https://jasukuvaa.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  2. Nää sun kirjoituspostaukset on ihan sika hyviä, ehdottomasti lisää näitä! <3

    VastaaPoista
  3. Lähihoitajan työ on ollu ny tosi nousussa ja itse kunnioitan niitä kavereita jotka on sen homman valinnu. Samoin kunnoitan myös sua kun oot päättänyt tolla ammatilla elantos hankkia. Kunnioitus ei tuu kuitenkaan juuri siitä että suostut pyyhkimään jonkun toisen takapuolen :D Ei, ei. Vaan siitä että tiedän kuinka raskasta se on. Tiedän etten itse jaksaisi samoja hommia tehdä ja jossain vaiheessa väsähtäisin niin että en varmasti enää töihin menisi.

    VastaaPoista
  4. Mä valmistuin tänä keväänä lähihoitajaksi lasten ja nuorten osaamisalalta. Mä tykkään työskennellä lasten parissa ja koen sen olevan mun juttu. Kun taas työssäoppimiset vanhusten puolella olivat ihan mulle kamalia, enkä haluaisi tehdä sitä työkseni. Se on kuitenkin mun mielestä huipputärkeää työtä ja arvostan sitä työtä tekeviä ihmisiä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin oon erikoistunut lapsiin ja nuoriin, mutta syksyllä aion käydä myös vanhustyön osaamisalankoulun :) Vanhukset on kuitenkin enemmän se "mun juttu". Kiitos kommentista Emilia! <3

      Poista
  5. Hyvä postaus, mä oon ainakin iloinen, että oon valinnut tämän alan! <3

    VastaaPoista
  6. Tosi hyvin toteutettu postaus! Just tällanen sun tunteisiin luotaava postaus eikä tylsää faktatietoa :)

    VastaaPoista
  7. Täytyy kyllä sanoa, että arvostan lähihoitajia todella paljon! Isoäitini on vanhainkodissa ja hän tykkää olla siellä nimenomaan sen takia että siellä on hänen mielestään ihania hoitajia :) Tosi hyvin kirjoitettu teksti! ♥

    VastaaPoista
  8. Onpa mielenkiintoinen postaus! :) Iso arvostus täältä sun alalle ja kaikkiin muihin hoitoaloihin myös! :)

    VastaaPoista
  9. Hyvä kirjoitus ja pystyn samaistumaan tähän ! 🌸
    Emmasiniblog.blogspot.fi

    VastaaPoista
  10. Olipas tää kiva postaus! Hyvin kirjoitettu ja jäi fiilis, että viihdyt hyvin sun työssä, mikä on kiva kuulla. :)

    VastaaPoista
  11. Ihanaa, että sunlaisia hoitajia on olemassa. <3 Arvostan suuresti ja oon ilonen sun puolesta, että oot löytänyt alasi! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ihanasta kommentista, nää merkkaa niin paljon <3

      Poista
  12. Osaat kirjottaa kyllä niin asiatekstejä! Tsemppiä töihin! 💗

    VastaaPoista
  13. Kyllä lähihoitajan työ on sellainen ala jota tehdään sydämellä ja ihan tahdosta auttaa ja hoitaa toisia ihmisiä <3 Vaikken haluakkaan tästä loppuelämän ammattia, niin haluan kuitenkin aina olla työssä jossa saan olla ihmisten parissa ja auttaa heitä:) Mielestäni lähihoitajan työ on hiukan aliarvostettua siihen nähden miten raskasta työ välillä on. Toisekseen esimerkiksi vanhustyö on saanut niin huonon kuvan, vaikka monissa paikoissa tehdään asiat hyvin. Hyvä teksti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, just näin! Ja joo, aliarvostettuahan tää onkin - mutta toivottavasti toikin asia joskus muuttuu :-)

      Poista
  14. Mä olen kuullut monelta, että vaihtaisi alaa mielellään jos vaan jaksaisi vielä opiskella.. Siskoni on tehnyt lähihoitajan hommia yli 30 vuotta, ja olen kuullut hänen valituksiaan niin kauan kuin muistan - aina töistä on vaan negatiivista sanottavaa. Mun mielestä hän on täysin väärällä alalla, ja olen sun kanssa samalla linjalla. Tuo työ on antoisaa ja merkittävää ja täysin aliarvostettua! Nostan hattua sulle ja kaikille muille lähihoitajille, jotka teette tuota työtä rakkaudella. <3

    VastaaPoista